Avainsana-arkisto: minna pajulahti

2016 Wrap Up

Kas niin siinä kävi, ettei joulumuisteloa herunut tänä vuonna. Pahoittelut siitä, vaikka tuskin kukaan jäi kaipaamaankaan. Se yksinkertaisesti unohtui, vaikkei Jouluna sen kummempaa tekemistä ollutkaan – vietin sen parhaassa seurassa nautiskellen & nukkuen. Kyllä pukki tietää mitä meikämanne on vailla ja sainkin varsin konkreettisesti arkeani helpottavan kuivausrummun! Pyykinpesusta tuli just herkkua, en nimittäin osaa justiinsa sanoa mitään parempaa, kuin lämpimien sukkien laittaminen jalkaan aamulla.

Mitä on mahtunut vuoteen 2016? 

Ensimmäinen kisavapaa vuoteni sitten 2011 ja voin kertoa sen olleen paikallaan. Aika on mennyt kuin siivillä ja sikäli ”ikäväkseni” joudun taas todeta, etten ehkä ole käyttänyt aikaani ns. optimaaliseen kehityksen saamiseen, jos mennään kaikkien tieteen sääntöjen mukaan. 27:ään (ja puoleen) ikävuoteen mennessä olen oivaltanut, että elämässä kannattaa tehdä sellaisia asioita, jotka tuottaa sinulle nautintoa, kaikki muu hoituu sitten itsestään. Tällä hetkellä musta on aidosti ihanaa vanheta (mikä ikäkriisi?), koska mun elämä vaan paranee vuosi vuodelta ja tiedän, että se muuttuu vaan mageemmaksi. Tällä hetkellä mennään kohti kevään Fitness Classicia ja luotto itseeni on kova; doubt me, hate me, youre the inspiration I need.

suvi1

Heti alkuvuodesta lähdin Minnan mukaan Columbukseen huoltamaan tätä Arnold Classiciin ja madame oli vetänyt itsensä sellaiseen minttiin, mitä en aiemmin läheltä ole nähnytkään, ja on toiminut mulle tänä vuonna sellaisena motivaattorina että oksat pois. Toukokuussa lähdettii Puerto Ricoon, missä Milla ja Tiina oli jo odottelemassa. Nämä kotkottimien reissut on niin hauskoja, toivottavasti luvassa on paljon lisää sillä olen mukana kuin peräpukama, mikäli pörssi vaan kestää!

suvi11

suvi111

Nuorena vietettiin lähes joka viikonloppu ja kesä landella, mutta tämän elämäni parhaan  Juhannuksen myötä vasta opin arvostamaan, kuinka makee juttu se on. Johtui varmasti seurasta ja siitä, että säät oli kohdillaan. Pikku Lulu saa mut ihan itkemään ja mietinkin, miksi olen laittanut itseni tilanteeseen, jossa kiinnyn tähän niin että pelkään kuollakseni jos sille sattuu jotain. Läheltä liippasi kesällä, mutta kohdun poistolla siitä selvittiin.

suvi1114

Rufuksestani näin parhaan kunnon tänä vuonna, mitä koskaan. Olen jo pari kertaa uhonnut, etten huolla häntä enää koskaan, mutta niin vaan ne puheet pyörretään ja ymmärrän häntäkin entistä paremmin. Kuuden kisan kausi päättyi Itsenäisyyspäivän tienoilla Milanoon. Ensimmäistä kertaa Italiassa eikä tullut pizzaa, pastaa tai aitoa gelatoa maistettua, mutta ei ne mihinkään katoa.

suvi1117

Huomenna on tarkoitus lähteä Tampereelle uuden vuoden viettoon ja tottakai Leivoksille yökylään (siellä on meille oma huone, myös Lullerolle oma huone). Osaltani se sujuu varsin rauhallisissa tunnelmissa (luvassa ei viskikännejä), sillä silavatalkoot on pahasti kesken vaikka ensimmäinen kymppi onkin raavittu pois. Homma etenee, kun taakka kevenee. Suuri kiitos mukanaolosta myös sponsoreilleni Fitnesstukulle ja Puhdas+ Capsille!

suvi1113

Ensi vuosi tulee olemaan osaltani paljon juhlien järjestämistä, mikä parasta vielä itselleen. Häävalmistelut alkaa tosissaan, vaikka tyylilleni uskollisena pakollisen pahan eli olennaiset asiat on päätetty, nimittäin päivämäärä, juhlapaikka ja kirkkokin on varattu. Valiojoukko on valjastettu eli homma on hyvissä käsissä<3.

Näihin kuviin ja tunnelmiin, haluan toivottaa kaikille Hyvää Uutta Vuotta 2017, olkoot se entistä parempi!

suvi1111

 

Skandaali Berliinissä

Puerto Rico on nyt nähty ja paluu Suomeen kävi Miamin kautta. Kaksi kertaa on käynyt hyvä mäihä ja ollaan ennätetty hirmumyrskyjen jaloista juuri pois, kunnes lennot on peruttu (ensin Dallasissa ja nyt San Juanissa), joten voi olla varma, että kolmannella kerralla se kosahtaa omalle kohdalle. Siinä missä minä ja Minna paistateltiin päivää South Beachillä, jäi Tiina jumiin Puerto Ricon päähän myöhästyen jatkolennolta ja siinä oli keittoainekset valmiit. Muutaman lisäpompun ja kadonneen laukun kautta neitokainen on kuitenkin päässyt Suomen kamaralle, sehän on tärkeintä. Tällä rundilla selvisin aikaerosta ilman mitään kommervenkkejä, lennolla nukuin suoraa huutoa 7 h ja kotimaassa ei tarvinnut kärvistellä hereillä kuin 6 h.

IMG_6630

IMG_6646

Nyt on ns. hikoiltu tarpeeksi ja täydellinen sää senkus jatkuu. Kesälomani 1/2 lopun vietän Saksan maalla Berliinissä. Matka Tegelin kentälle sujui kivutta ja hauskuus alkoi, kun pääsin taksiin. Ländäsin suoraan aamun ruuhkahuippuun ja tottakai joku labranörtti ajoi taksini kylkeen. Oli niin pieni pusu, etten tajunnut sen edes osuvan, vaan äimistelin (kuvasin) mitä mun kuski puuhaa kun hyppäs ulos autosta puimaan nyrkkiä, kaasutti perään, tööttäili ja vilkutti valoja tälle kolhijalle. Sitten ajettiin jo tien viereen ja oli pakko kysyä että osuiko se. Siinä paloi aika monta tupakkaa kun poliisia odoteltiin ja paikalliset näytti peukkua ikkunasta ajaessaan ohi. Polizei saapui ja kun yksi auto ei riittänyt, tuli paikalle toinen. Taksikuski onneksi bamlas englantia ja selitti että silminnäkijänä tulee antaa sedille passi ja osoitetiedot ja niin sitä tehtiin työtä käskettyä. Selvittiin siitäkin sitten hetken kuluttua ja päästiin jatkamaan matkaa. Tää oli varsinainen erikoismies ja vaihteli radiokanavia mun mieltymysten mukaan (kun tuli Baby got back niin kuski huikkas vaan että ”madame, das hiphop music ist gut”, tjsp), tarjos purkkaa, karamellejä, pastilleja.. Kun saavuin perille ja kaivoin lompakkoa maksaakseni, tämä vielä alkoi piirtelemään paperille one moment madame: kuvassa oli tämä kolaritilanne mihin kopsahti ja hän pyysi vielä varmuuden vuoksi mun nimeä ja puhelinnumeroa. Olin selkeästi niin kullanarvoinen silminnäkijä, että kyytikin oli loppupeleissä ilmainen.

Ja mitä sitten Berliinissä, niin Joonas aka Skandaali (aka sandaali) asuu täällä ja siitä revin tuon hassunhauskan otsikon. :) Tämän päivän aikana olen kiskassut elämäni parhaan burgerin kapeisiin kasvoihini ja kuluttanut sen painelemalla ympäri kyliä, helle vie mehut täälläkin ja ennätin ottamaan myös pienet tirsat ennen kuin hyökkään paikalliselle salille. Suunnitelmissa on karkottaa must-see paikkoja ja käydä ne parin päivän aikana läpi, yhden matkaoppaan nappasin jo kentältä. Eikun vinkkejä tulemaan!

 

Terveiset Puerto Ricosta!

Neljättä päivää lomalla ja kyllä olen nauttinut. Kokeilin lähtiessä ensikertaa kehärataa ja hyvin näytti juna kulkevan lentoasemalle, vaikka tunnin se otti. Kentällä mulle oikeastaan selvisi ensi kertaa, että Nykin kautta on matka ja lento menikin aika kivuttomasti siinä omalla penkkirivillä vähän nukkuessa ja muuten vain koomatessa. Nykki on täynnä näköjään niitä ESTA -automaatteja ja voin kertoa, ettei todellakaan kannata mennä siihen jonoon, sillä ei ei ole yhtään nopeampi, päinvastoin. Vaikka kuinka saa automaatista suomen kielen, niin hidasta se on kuin hevosen laitto ja silti joutuu viranomaiselle kertomaan miksi on tullut maahan. Meikäläisellä syy oli ”koutsi kisaa”, kuten myös 3 kk sitten. Oltiin kuitenkin puolessa tunnissa customsista läpi eikä meillä mikään kiire ollutkaan, jatkolentoon kun oli se 5 h. Se meni siis JFK:lla maaten ja pari timmaa ennen koneeseen nousua alkoi luomi painaa. Taisteltua saatiin kuitenkin koneeseen asti, siellä sai nukkua kun kello oli paikallista aikaa 21.19 ja päästiinpähän rytmiin hyvin kiinni. Yhden aikaan yöllä leiskas vielä mukava trooppinen ilma vastaan ja päästiin kämpille, missä Milla ja Tiina olikin vastassa.

IMG_6576

Torstaiaamuna heitettiin Minnan kanssa lähiympäristössä pieni aamulenkki ja sen jälkeen lähdettiin vanhaan kaupunkiin ihailemaan maisemia. Suoraan pakastimesta saapuneelle täällä on suorastaan tukalan kuuma, mutten valita kyllä yhtään taas pitkän talven ja paskan sään jälkeen. Paikkana tämä on Minnan mukaan kuin Mexicon ja Thaikkujen sekoitus kaikilla Amerikan höysteillä. Aamulenkillä bongattiin toki kynsihoitola ja päätettiin mennä sinne laitatuttamaan varpaat sen näköiseksi, että kelpaa sandaaleja taas käyttää. Olen tainnut pedikyyrissä käydä viimeksi alkuvuodesta 2014 eli voisi sanoa, että oli jo korkea aikakakin.

Näkymät

Näkymät

Milla oli ennättänyt selvittää jo kaiken oleellisen ja löytänyt meille paikallisen, näpsäkän salin vieläpä ihan lähettyviltä. Munhan ei tarvitse tehdä kuin muutama vatsa ja jo on naama hikikarpaloilla, niin voitte kuvitella miltä näytän täällä. Sanoisinko että trooppinen ilmasto tekee tehtävänsä ja imaisee aika hyvin mehut. :) Illalla Miltsin kanssa lähdettiin vielä ulkoiluttamaan uutta mekkoa, käytiin syömässä ja lupasin tarjota Millalle synttäridrinkin. No se jäi aika laimeaksi se setti, meinaa kun pizza-lasagne oli imastu kapeisiin kasvoihin niin alkoi ramasemaan niin paljon, että molemmat repi leukoja huolella ja todettiin et nyt on hyvä sää mennä jo nukkumaan.

IMG_6598

Perjantaina oli hotellin vaihto itse kisahotelliin eli paikalliseen Hiltoniin. Täällä Hiltonissa meillä on junior family sviitti ja tilaa todella mukavasti. Mähän en oikeastaan tällaisessa paahteessa viihdy kyllä kauaa ja ilmastointi on enemmän kuin tervetullutta, mutten silti kiellä nauttivani täysin rinnoin siemaillessani kahvia alakerran terassilla ja katsellessani merelle palmujen humistessa, tällaista sen elämän kuuluisi olla. Tänään lauantaina onkin luvassa sitten kisakokousta ja likkojen värjäystä, huomenna sitten showtime alkaen klo 11.30 paikallista aikaa.

IMG_6606

Sukat sandaaleihin

Elämäni alkaa jälleen helpottaa! Koulusta alkoi kesäloma, torstaina meinaa riipasin viimeisen tentin ja voin kertoa että se meni ihan etelään se; aikani käytin satuiluun ja arvailuun. Ei oo töiden ohessa opiskelu niin helppoa miltä näyttää, siihen kun yhdistät treenit niin morjes – kuullaan vuoden päästä. Ehkä näin kesän korvilla kerkeän paneutumaan menneen kevään tapahtumiin, muisteleminen on sitä paitsi aina hauskempaa kuin muuten vaan tyhjästä jauhaminen täytteeksi.

Ovia kolkutteleva tuleva loma auttaa tosin aina aktivoitumaan, varsinkin kun reissua pukkaa. Nyt meinaa suuntana on Karibianmeren Puerto Rico ei yhtään sen vähempää! Minnalla ja Tiinalla on luvassa pro-kemmakat ja lähden jälleen öljyymään ja kantaa matkalaukkuja. Meidän Miltsi tuli perjantai-lauantai väliseksi yöksi meille (koska matka kentälle lyhyempi ja oli minua ikävä:)) ja suhautti jo paikan päälle. Terveisistä päätellen tulee menemään hiessä se viikko<3. Porilaisittain ”mietein” vielä, otanko kannettavaa matkaan ja kirjoittelenko jonkin sortin tarinaa, kuten Columbuksen reissusta, joten toiveet ottanen huomioon. Ensiksi hain vauhtia kuitenkin Biitsiltä ja voin kertoa, että mulla oli elämäni hauskin työpäivä. Sain hawajipaidan ja kaislahameen viriteltyä viimeiseen minttiin  (ei kannata yrittää olla ekologinen ja uusiokäyttää vanhaa mekkoa: maksoin juuri pelkästä vetoketjun vaihdosta 57 €) ja onneksi Piia piti huolen kermasella kinkkupiirakalla ja juustokakulla, että mun muodot tulee sopimaan hyvin latinalaisameriikan kauneusihanteisiin.
IMG_6283
Kun Rufus on reissussa niin minulle niin rakkaat ihmiset ovat viihdyttäneet tänä viikonloppuna: ensin Milla ja sitten Piia. Meillä ei mitään vieraskoreutta harrasteta ja  koen että jotain on tehty oikein ja tietty level saavutettu, kun Piia heittää saapuessaan kassinsa keittiön lattialle ja kädet lanteilla totee et vetää nyt vähän kevyempää päälle (eli riisuu ittensä alasti) ja sitte painaa vessaan ovi auki tottakai. Perseily kotona onkin omaa sydäntäni lähinnä ja ilta menikin maailmaa parantaessa. :) Tänään painettiin sitten jalkajumpalle Mayor’sille ja kuulemani perusteella uskallan väittää, että tulen kesän aikana näkemään tuota Jyväskylän lahjaa maailmalle himppasen useammin kuluttamassa meikämannen kulmasohvaa.
Eikä siinä. Oveni on aina auki.

Minna Pajulahti @ASF pt. 4

Perjantai-iltana naisten kisoja oli katsomassa vähemmän porukkaa kuin Suomessa SM-kisoissa. Jännä sinänsä kun ajattelee, minkä kokoluokan kisoista puhutaan, mutta tupa on täynnä seuraavana päivänä, jolloin on bikini ja keho. Kenellekään suomalaiselle ei varmasti irronnut paikka jota haki, mutta oli meillä silti 3 pro-urheilijaa ko. kemmakoissa!

Lauantaina Minnalla oli jälleen päivä täys kuvauksia ja hyökättiin heti aamusta messuille tekemään pari täsmähyökkäystä, vielä kun siellä mahtui liikkumaan. Ovet aukesi klo 9 ja jo ennen kymmentä alkoi olla jo ahdistavaa. Sillä välin kun Minna oli ensimmäisissä otoksissa, lähdin Piian ja Jumpan kanssa ostoskeskukseen tappamaan aikaa. Iltapäivällä oli tilanne päällä, kun Minnan väri irtosi ensimmäisen kuvaussession teippien irrottamisen myötä ja tuloksena oli seepra. Seuraavat kuvaukset oli kovaa vauhtia menossa puihin, mutta pikkukekkuloinnilla ja uudella värien suttaamisella korjattiin tilanne kohtalaisen hyväksi.

IMG_6237

Tällä reissulla ei pahemmin univajetta nukuttu pois eikä aikaerokaan tilannetta auttanut. Olin lauantai-iltana niin poikki, ettei menty miesten kisoja katsomaankaan vaan heitin Minnaa ympäri kyliä ja koetin pakata. Sunnuntai-aamuna lento lähti New Yorkiin, jossa Minna heitti vielä viimeisen setin Kai Yorkin kanssa, ja nämä on tyyliltään mun ehdoton suosikki:

© Kai York photography

© Kai York photography

Sillä välin otin taksin Broadwaylle ja ajattelin tehdä viime hetken löytöjä, mutta palasin takaisin käsissäni vain pikkuhousuja. Surkea saldo, ei yhtiäkään Niken tossuja. :( Siitä sitten JFK:n kautta koti-Suomeen ja täällä sitä ollaan taas ja räntää sataa. Sain koneessa nukuttua noin 4 h ja tänä päivänä olen vimmatusti yrittänyt kehitellä itselleni puuhaa, jotta pysyisin hereillä iltaan asti; kävin mm. kampaajalla extempore koska olin liian väsynyt pesemään hiuksia ja karva alkoikin olla sen näköistä, että jotain on tehtävä.

Mitä jäi käteen niin kaiken kaikkiaan huippumatka! En miettinyt työasioita juuri ollenkaan, mieli ja kroppakin on levännyt. Oon nauranut varmaan enemmän kuin koko viime vuonna yhteensä – johtuneekohan siitä, että päivä Minnan elämässä on täynnä ”erikoistilanteita”. <3

Huomenna kärsiikin jo palata sorvin ääreen.