Avainsana-arkisto: gold’s gym

Tulta täynnä!

Tämä on jo lahja: kävin ruokakaupassa ja nostelin ostoksia hihnalle.. Jotenkin siinä tohinassa kaali lipsahti hyppysistä, ja heitin sen tietenkin suoraan rahkapurkin päälle. Myyjältä liikeni vähän pahaa silmää, mutta sainpahan pelastettua uusimman Body-lehden, jossa on muuten meikäläisestä juttua sekä tietenkin analyysiä viimeisimmistä kisoista kaiken muun mukavan lisäksi. Kannattaa käydä hakemassa oma pois ennenku loppuu. Tilaajathan saa numeron käsiinsä aina ennen irtonumeron ostajia ja siksipä minäkin tilasin nyt omani kun ketuttaa kaupassa kyttäily. :)

http://www.bodylehti.fi/?cid=6251

Montako kassia voi ihminen kantaa? Oon taas raahannu koko elämääni mukana ja syystä sillä tässähän kiristyy niin että korvissa soi! Että jos joku (=tiimi) on viimeaikoina nähny musta vähän epäedustavia kuvia, niin se on nyt historiaa. ;) Jätin SM-kisojen jälkeen kaikki piristeet ja loaderit kokonaan pois, jotta kroppa vähän puhdistuisi. Mulla ei ole enää pitkään aikaan mikään ’potkaissut’ kunnolla, kahviakin olen voinut juoda vaikka 10 illalla eikä yöunet kärsi. Minna lähetti mulle uuden ruokavalion pienillä muutoksilla, eli rasvanpolttajat astui taas mukaan kuvioihin. Kattelin lapusta että nyt on sotkettu aikamoinen cocktail, rykäsin sen lisäksi aamulla 3 kuppia kahvia vanhasta tottumuksesta ja jälkikäteen on hyvä todeta että se  oli auttamatta liikaa. Viimeisistä kofeiiniövereistä on yli vuosi aikaa ja nyt se tapahtu; todella darranen olo, oksetti ja hikoilin jo kun puin vaatteita päälle. Silmät pyöri päässä ku viimestä päivää ja kanssamatkustajat bussissa varmaan katteli et mikähän tapaus tämä on.. Mutta toimi! Jetlag on tipotiessään ja päräytin juoksumatolla mukavat intervallit. Ja toimi muuten pitkälle edelleen, nimittäin jähi oli aivan kaamea.

Töiden jälkeen hilpasin salille ja vuorossa olkapäät. Siinä lihasryhmä mitä mun pitäis saada kasvatettua aika tavalla ja joka kerta mua turhauttaa yhtä paljon kun ei painot nouse. Yksin kun treenaan, ni aina Treelle mennessä täytyy ottaa ”ilo irti” ja yrittää nostella maksimipainot sillä sillon on valmennusjohto punttaamassa ja auttamassa viimeiset toistot mitkä ei muutoin näillä ruikuilla nousisi. Tässä takaolkaa tuonne BOOM, Kimmeli näyttää vähän esimerkkiä kun on minulla tämä touhu taas vähän hakusessa:

@Gold’s Gym

Tässä Edward Baird, josta jo aikaisemmin mainitsinkin

Mulla ois ollu vielä muutama muukin kuva minkä oisin halunnu näyttää, mutta tässä joutui taas atk-taidot koetukselle ja en ymmärrä mitä hittoa teen väärin kun tämä ei suostu lataamaan niitä. Kärsivällisyys on hyve mutta 3 varttia on jo liikaa, jotenka ensi numeroon!

 

Terveisiä Vegasista

Las Vegas, day II. Kuten arvata saattaa, eihän se lähtö sujunut ihan ongelmitta. Aluksi meinasi sattua ihan klassinen moka, ja olin pakata liian ison laukun! Onneksi äiti oli tarkkana ja sanoi että tarkistappa lentoyhtiön sivuilta sallitut mitat. Mulla oli American Airlines ja pääsin Helsingistä Chicagoon yllättävän kivuttomasti, tuli nimittäin niinkin tykkileffoja kuin The Avengers ja Captain America mm. Chicagossa mulla oli kuuden tunnin vaihto ja totesin ettei ollut kyllä yhtään liian pitkä! Jonotin nimittäin 3 tuntia pelkkään passintarkastukseen, olin kuolla janoon siinä samalla ja sitten tullaukseen ja turvatarkastukseen meni neljäs tunti. Enkös sanonut että ne kääntää mun laukut ympäri ja niinhän ne käänsi. Mulla on tapana pakata pillerini ja jauheeni erinäisiin epämääräisiin pusseihin ja Kimmo sano että noita et kyllä sinne raijjaa. Glutamiinit olikin sievoisesti omassa pussissaan mutta kyllä hävetti ku sieltä valkoine pilvi pölähti tullimiehen naamalle. No selvittiin siitä onneksi ilman kumihanskoja ja taisin olla koneessa ainut joka ei missanu jatkolentoa. :)

Laskeuduin Vegasiin puolen yön aikaa paikallista aikaa siis ja Minna & Kimbe oli vastassa – mustangilla. ;) Tuulettelin jo aikasemmin että onneks niillä on vähän tyylitajua ettei tarvi mihinkää rutkuun hypätä. Siitä the Orleans hotellille ja aika lailla suoraan punkkaan.

Tässä vähän kuvasaldoa huoneestani, kyllä täällä kehtaa viikon majailla! Sängylläkin on kokoa niin että voin herätä vaikka alasti meritähdestä tuosta noin!

Olin hommannu myös keittolevyn ja kattilat poikineen että voin sitten omat pöperöt näppärästi vääntää. En vaa tietty tullu ajatelleeksi että sähköverkko on täällä toinen ja pirskatin levy ei toimi. Yritystä oli.

Tiistaina rynnättiinkin jo heti kaupoille ja sitten iltapäivänä mentiin keskelle Nevadan aavikkoa kuvauksiin yhden alan parhaimman kuvaajan eli Dan Rayn kanssa. Tässä vähän sneak peakia:

Photoshoot with Dan Ray

Photoshoot with Dan Ray

Oli tosi hauskaa, ootan innolla että millaista materiaalia sieltä parin viikon päästä putkahtaa!

Illalla mentiin vielä pumppailemaan rintaa ja olkapäitä minnekäs muualle kuin Gold’s Gymille. Aijuu! Kerroinko että lämpöä riittää? 40 astetta.