Avainsana-arkisto: FAST

Kisat

Jr MM part 3

Jätä kommentti

Kun lauantaina päästiin puolenyön aikaan vasta hotellille, nälkä oli kova. Onneksi olivat sentäs pitäneet ruokalaa auki, sillä suurin osa kilpailijoista oli ollut myöhään kisapaikalla. Espanjassa oli oikein kunnon catering verrattuna tähän, ruokaa sai lapata niin että napa nauku, se oli tosi hyvää, kun taas Unkarissa annettiin lipukkeet, mitä vastaan sait tietyn määrän lihaa. Ja en kyllä valita, tankkasin oikeen surutta – meinaan pari lautasellista ruusukaalia ja parsaa.

Sunnuntaina mentiin takaisin kisapaikalle, sillä olihan vuorossa reissun kohokohta nimittäin Parade of Nations! Eevsku sai kunnian kilpailijana mennä lavalle Kimmon kanssa pönöttämään puheiden ajaksi, kun me Minnan kanssa tunnelmoitiin katsomosta käsin. Seurattiin myös fitneksen finaalit ja Timo Blombergin kisa oli iltapäivällä. Timppa kilpaili +90, jossa oli ihan jäätävän kokoista porukkaa. Siinäkin sarjassa oli eliminaatiokierros, josta selvisi 15 parhaan joukkoon mutta siihen kisat tyssäsikin. Ei menny Suomen tiimillä ihan kuin elokuvissa tämä reissu mutta näin se elämä koulii välillä.


Meillä oli illalla vielä hyvää aikaa mennä tutustumaan kaupunkiin. Käytiin mm. ostoskeskuksessa pyörähtämässä ennen illan bankettia. Jonkun neropatin päätöksestä tuolit ja pöydät oli siirretty sivuun ja ruoat piti syödä seisten. Itäblokissa noilla ihmisillä ei ole kyllä minkään sortin käytöstapoja, minä olen sen verran hieno leidi, että olen tottunut naiset ensin mutta turha luulo. Siellä saatiin kuitenkin kuulla lopulliset sijoitukset, jotka olivat ne surullisen kuuluisat 10. ja 13. Mutta meni meillä hyvinkin! FAST Junior tiimiin kuuluva, Viron edustaja Kristina Koroljak voitti MM-hopeaa!

Italian lahja maailmalle, Marco

Me ja Norjan Tone

Maanantaina nokka kohti Helsinkiä. Meillä oli taas lento Prahan kautta ja matkustajia oli sen verta vähän, että kone oli kikkana propellikone ja tuumasin liekkö tästä hengissä selvitään. Minna tyynnytteli että ei hätää, hän osaa pelastaa meidät tästä koneesta. Kone oli kunnon pätsi, tuulettimetkin puhalsi vaan kuumaa ilmaa ja edessä istuva arvokas mamselli voihki kovaan ääneen kun on niin tukalaa. Päätti kuitenkin istua urheasti takki päällä ja laittoi hyvissä ajoin turkin vielä niskaan ennen kuin päästiin poistumaan. :) Kaikki meni mallikkaasti, Prahassa oli vain tunnin vaihto ja kaiken kaikkiaan paluulennot sujui ihanan kivuttomasti, kun haaveena oli vain päästä äkkiä kotiin.

Kaikkineen päivineen oli hieno matka, jäljelle jäi vaan sammumaton jano. Mukana oli koko perhe eli rakkaat vanhempani ja Minna & Kimmo. Oli ihana tutustua myös Eveliinaan. Tässä jaettiin huoneen lisäksi kaikki, ja nyt kun asianomainen on itse julkistanut tiedon, niin voin minäkin ilmoittaa, että teretulemast Pro Elite Teamiin. <3 Jottei ihan heti päästäisi toisistamme eroon, niin suunnattiin heti tiistaina junalla Tampereelle FASTin ja Biancaneven kuvauksiin.

Ennen kuin joku kysyy, niin kyllä ne on sukkahousut!

Omasta naamavärkistä näkyy että väsymys painaa. Oli kuitenkin huippupäivä.

Näihin kuviin ja tunnelmiin, haluan toivottaa kaikille oikein rauhallista Joulua <3

We wuv you! Kameran takana hääri kukas muu kuin Mike Siren.

Ruoka, Yleinen

Ihmeidenteon aika!

Jätä kommentti

Viimeiset viikot on meikämannelle aikaa jolloin tapahtuu. Painokin on tippunut ryminällä ja se tuntuu: viimevkon saldo oli 600 g, tänään on torstai ja se oli sunnuntaista -900 g. Olo on hyvä vaikkakin aika tyhjä, enää ei roiku ku nahka. :) Sen kunniaksi menin tänään huoltamaan itseäni eli laittamaan kynnet kuosiin ja annoin likkojen tehdä mulle _ansaitun_  jalkahoidon. Istuin tunnin hierovassa sohvassa ja lilluttelin jalkoja ammeessa. Sitten jalat raspattiin, kuorittiin, hierottiin ja varpaankynnet lakattiin. Yleensä olen tehnyt kaiken hupi-osan itse mutta kas kummaa, eihän se yhtä hyvältä tunnu kuin joku muu sen tekee. Nyt on varpaat niin vimpan päälle laitettuna että melkein sääli kun eivät tällä kertaa tursua kisakengistä yli, ois meinaan kelvannut esitellä!

Perus ranskalaisilla mennään

Nyt kun pikkujoulukausi on meneillään oon kuullut poikkeuksellisen paljon valitteluja ”harmi ku sä et saa syödä”. Toistan itseäni pahemman kerran, kun sanon että tämähän on oma valintani eikä sen takia mikään ’harmi’, sen sijaan nämä voivottelut alkaa enempi ottamaan pattiin. Eli älkää pliis säälikö :). Ei tunnu pahalta ja vaikka ehkä huonoa seuraa olenkin kun en jaksa puhua niin olkaa helpottuneita, säästytte paljolta. Keskiviikkona järjestin nääs jälleen melkoisen munafarssin, kun kiiruhdin bussiin (jota ei tullut) kananmunat kädessä ja voíla, Iso-Kuusela veti disney on ice ja 13/20 munaa rikki.

Mulla on viikon treenit jo plakkarissa eli nyt aloitan nautiskelun – täysillä. Onhan tätä jo odotettukin, kun ensiviikolla alkaa viimeistelyt. FASTilla on muuten käynnissä Pimp my Pudding -kilpailu. K&F -lehdessä olikin jo muutama aika herkullisen kuuloinen otos, eli meidän joulupöydästä löytyy kyllä glögikakkua S. I-K:n tyyliin.

Yleinen

Iso-Kuuselan action-tiistai

10 kommenttia

Näin oman elämäni toimintasankarina ei ookaan mitään parempaa tapaa viettää tiistai-iltaa kuin katsoa Rambo TV5 tänään klo 21! Heti alkajaisiksi voin myös ilmoittaa, että Kaakkois-Helsingissä on jälleen rauha maassa. Eilinen vaaka-sessio oli pieni shokki mutta näyttää antaneen lisäboostia tähän touhuun. Oon koko päivän yrittäny virittäytyä tunnelmaan ensin kurapuvun voimin suossa, sitten jalkapaloja fiilaten ja höyläten salilla & hieronnassa, eilen oli osteopatia eli kroppaa on huollettu.. Kieltämättä aika notkea rotta-olo! Tavoitteet on mielessä kirkkaana kuin pläkki, syypäänä tämä nainen eli Nikola Weiterova, jonka kuva oli mun naamalla heti aamutuimaan. Nikola voitti (mm.) kevään junnu em:t ja siirtyi tänä syksynä ammattilaiseksi. Nyt vedetään tiukka 6 viikkoa, seitikin uppoaa kuin vettä vaan, jos tujauttaa joukkoon rutosti chiliä ja currya. :)


Multa on kysytty että miten olen kasvattanut ”tällaisen itsekurin”. Onko mulla itsekuria? Ehkäpä jotkin asiat on ennemmin itsestäänselvyys. Sanotaan, että ” bitterness is like cancer; it eats upon the host, but anger is like fire; it burns it all clean”. Jäljelle jää enää ”eipähän jää teille perkele seliteltävää” ja loput tiiättekin.

Tytön, joka ei ole urheillut päivääkään elämässään ja haluaa kevään lavoille, kannattaa varmaan miettiä miksi sinne haluaa ja kokeilla vaikka sitä kuntosaliharjoittelua ensin, miltä se tuntuu ja mitä se vaatii. Mä oon kyllä ite siitä ääripäästä joka on pyöräyttänyt elintavat kertaheitolla ympäri ja kieltämättä hyvin on käynyt. Kisapäivä on ihana jos tietää olevansa elämänsä kunnossa, mutta on hyvä myös muistaa, ettei se hekuma kestä kuin yhden ainoan päivän vuodesta. Kaikki, mitä vuoden aikana teetkin, syöt, treenaat.. kulminoituu tuohon yhteen päivään. Tänä aamuna NRJ:n aamushowssa käytiin keskustelua kuinka telinejumpparinaiset haisee. Ne, joilta meni illuusiot seksisymboleista, kun kisahallissa haisee hiki ja volttia heittäessä voi päästä pari pierua, niin tulee vaan lavan taakse haistelemaan niitä tunnelmia! Voitte Umpun blogista lueskella pari totuutta. :) Henkilökohtaisestihan olen sitä mieltä että sweat is sexy.

Samaten Syltty is sexy. Väänsinkin itselleni tässä vielä leffamätöt eli mikro-kohokkaan Iso-Kuuselan tapaan: 3 valkuaista, 1 kokonainen muna, 25 g FAST whey mansikka (tulee muuten hyvää jos tekee puddingista), kanelia. Setti sekaisin ja mikroon. Laiskuuttani olen kypsännyt nuo munat tätä nykyä mikrossa, vinkkinä voin kertoa että kannattaa rikkoa se keltuainen! Vkl tökkäsin nimittäin heti ensiksi haarukan siihen ja sehän räjähti päälle. Mutta mitä enempi räiskitään sitä parempi! Ajakaa varovasti ja heijastimet hyvät ihmiset, muistakaa heijastimet.

Kisat, Yleinen

Pyhäinpäivän jälkimainingit

Jätä kommentti

Multa on päässyt unohtumaan montakin tärkeetä juttua, ensinäki eilinen pyhäinpvä ja kynttilät haudoille. Toisekseen KUVAT TOIMII. En ollut hetkeen kokeillutkaan niin tämäpä oli miellyttävä yllätys. Sunnuntaissa tai yleensäkin viikonlopussa parasta on se, että on vasta iltapäivä, mutta olen jo harjoitellut t-kävelyä tunnin, tehnyt aamuaerobisen toisen tunnin ja käynyt vielä treenaamassa rinnan ja kädet! Tungin itseni veljeni ja hänen kavereiden matkaan ja mentiin pommisuojaan punttaamaan. Käytin apuja törkeesti hyväkseni ja kokeilin paljonkos sitä lähtis penkistä plus vinopenkistä ja voin kertoo että halkaistuilla rintalihaksilla aika hyvin 40+30 kg. Huutelijoille voin todeta että minähän en egolla painoja nosta ja mahduin vielä autoonkin. :) Nyt pyhitetään lepopäivä: syödään, maataan sohvalla ja saunotaan. Vielä pitäis uusin Bond päästä katsomaan. Viime vkl mulla oli jo yritystä; luulin varanneeni liput mutta teatterissa huomasin ettei niitä ollutkaan. Tää on taas tätä..

Pudding Iso-Kuusela ei oikeesti ollut mikään läppä niin kuin näette ja ko. tuotteelle on aukaistu omat nettisivut. Sieltä löytyy enempi nippelitietoa ja facebookissa voi osallistua kilpailuun, mistä voi voittaa maut. Sitten on tulossa toisenkin sorttista kilpailua tytöt olkaa kuulolla! mutta siitä kerron kun olen itsekin viisaampi.

Nyt kun Men’s Physique tulee uutena lajina Suomeen ensi keväänä, mekin ollaan saatu tiimiin vähän karkkia! 3J’s eli Juuso, Joonas ja Johannes. Kiinnostuneet kaksilahkeiset voivat lukea IFBB:n sivuilta säännöt ja kilpailun etenemisen. Kimmo ja Jari saattavat(?) olla vähän helpottuneita että ollaan saatu lisää testoa tähän laumaan. Ja Jartsa on onneks suunnitellu teille jo blingit. :) Minä taas yritän vääntää itsestäni sen kaikkein parhaimman mahdollisimman irti, jotta pääsisi lähemmäs tätä pro-tasoa:

Amanda Latona

Yleinen

Proud member of Team FAST

2 kommenttia

Niin kuin vikkelimmät ovat saattaneet jo perjantaina lukea Bodyn nettilehdestä, meikämanne siirtyy FASTille tästä päivästä lukien. Oon tosi innoissaan mitä kaikkea on luvassa, me ollaan tehty vähän alustavia suunnitelmia, mitkä tulee tietenkin julki aina sitä myöten kun homma etenee, mutta tässä tämä lupaamani jymypaukku: FASTilta on ilmestynyt uutuustuote, Protein Pudding, ja sitä myötä musta tuli nyt virallisesti Suvi ”Pudding” Iso-Kuusela. Heti on herja lentänyt että olen herkullinen, kuohkea, vähärasvainen ja hyydyn nopeasti. Sanoinkin, että herkullinen ja kuohkea – taattuna – vähärasvainen on the way José, mutta että hyydyn? Dream big. Itse tuotehan on ravintoarvoiltaan sitä luokkaa että tämäkin pehmis on päässyt tässä kisavalmistelujen ohella maistelemaan!

Mulla ei edelleenkää kuvat toimi mikä on harmi, koska taas ois ollu laatukamaa näyttää, haha. Perästä kuuluu, selvittely on työn alla.
Makuja löytyy suklaa ja toffee ja valmistaminen on helppoo kuin heinänteko: lisätään skuupilliseen maito ja sekoitus equals valmis vanukas. Kokki kolmosena on tietty pitänyt vähän sooloilla ja heittänyt sitä myös mm. rahkan joukkoon. Aika moni on tuuletellut jo suklaata, kuulemma kun sörssää vielä banaanin sekaan ni on niin nannaa että! Mä silti kallistun enempi tuohon toffeeseen, ja nyt kun jätettiin maitotuotteetkin pois, niin parempi että tarjoilen sitä vasta mitalikahveilla, täh? ;)

Sitten niitä muita asioita, pakko saada tämä heti pois sydämeltä: Kerroin eilen kuinka treenimusiikit lähti vaihtoon ja apu löytynyt onneksi läheltä, nääs velikullan levykokoelmat. Kilometrin kerkesin juosta kunnes iPod sanoi sopimuksensa irti. Saatanansaatana! Ajattelin että vaaranahan tässä on se, että alan vielä tykätä ko. huudosta, mutta eihän sitä soittimetkaan kestä. Että jos naama on kuin sitruunan nielleellä niin tiedätte mistä johtuu, täälläpäin ei hyvä heilu. Nyt kun kerta lähdin tälle avautumis –linjalle, niin kerrompa etten ole ollenkaan valmis talveen, voi hyvin olla ettei henkinen kantti kestä. Tampere-tiekin on pimeänä ja onhan tämä nyt harvinaisen rektumista, täytyy rukoilla ja kovaa ettei vaan joku hirvi pökäse tielle. Mutta jos jokin tuntuu etenevän niin se on tämä kunto – ainakin koivet kapenee. Keväällä naureskelin että johan voidaan hoikasti kun ei saappaan varretkaan pysy ylhäällä, eli hornetit alkaa valmistuun! Sanoin tuossa taannoin, että kyllä mulle käy vielä hyvin tässä elämässä, ja siltä se alkas kuitenki pikkuhiljaan näyttää. :)