Meidän Piia Pajunen toi EM-pronssia naisten fitneksestä Santa Susannassa! Mä tapasin Piian ekan kerran reilu vuos sitten ja sillon se käveli vastaan sellasessa one piece –haalarissa ja kuoriutu sieltä valmiina treenaa jalat Kimmon kaa. Sen jälkee Kimmo vaa sano että se on hullu, siitä tulee vielä hyvä. Ja niinhän siinä kävi. <3 Eve jäi harmillisesti sijalle 7. Se on varmaan toinen mikä korpeaa heti 4. jälkeen. Tuskin maltan oottaa kuulla kaiken.
Mutta on mulla monta muutakin syytä olla innoissaan! Yksi niistä on se, että Eve muuttaa ainakin kesäksi Helsinkiin! Koko ikäni oon täällä asunut ja edelleen oon onnellisen tietämätön kaikesta tapahtumasta, niin nyt on onneksi Eve tulossa antaan push-ilmoituksia: eilenki oli Helsinki city run ja ei siitäkään mitään tietoa ennen kuin kirosin sitä ruuhkassa istuessani. Heti alkuunsa sanoin että täällä on sitten vain yksi ja ainoa oikea sali ja se on missä minä käyn, muihin ei ole kortteja ostamista. Meidän tiimiin on tullut myös uusi jäsen, Oona Ylitolonen, täältä Helsingistä! jonka kanssa hinkkailtiin käsiä tuossa yks kaunis päivä, kun kerta oli sama ohjelma. Nyt oon saanu sitä henkistä kanttia ja lisää on tulossa; kaverin kaksi sormea tekee ihmeitä viimesissä toistoissa. Tähän asti vaihtoehtona on ollu pyytää joku jantteri varmistamaan etten varmana tiputa tankoa nenään, mutta se on kussu siinä etten ole uskaltanut pyytää ketään. :)
Tein vuorotöitä monta vuotta ja kyllähän kaikkeen sopeutuu. Nyt kuitenkin on oppinut arvostamaan perus virka-aikoja 8-16 ja viikonloput aina vapaat. Aikaisemmin ei pystynyt niin hyvin suunnittelemaan mitään förskottiin, sillä aina piti odottaa että sai seuraavien viikkojen lista. Yleensähän viikonloppuisin juuri oli töitä, sillä koulun takia piti sitä jotain tienatakin.. Tässä on kuitenkin ollut muutosta kerrakseen, ja on helpottavaa että edes jokin on pysyvää, nimittäin työaika.
Arkisin olen aina niin raato, että kun lopulta pääsen kotiin, en paljoa muuta jaksa kuin katsoa viaplayta. Silloin kun mulla oli suoritusputki meneillään, saatto se äityä niin pahaksi, että laitoin vapaapäivänäkin kellon soimaan etten varmana nuku päivää ohi.. Nyt ei ole sitä pelkoa että nukkuisin kuuna päivänä yli 9, sillä kilkkana herättää viim. 6.30 aamupissille. Ompahan ollu hyvää aikaa laittaa kämppä kuntoon: ennen kymmentä olin jo pessyt kaksi koneellista pyykkiä, vaihtanu lakanat, viikannu vaatteet ja silittäny 6 kauluspaitaa iskukuntoon. Hienoa olla tehokas! Varsinkin kun armas koirani järjestää pientä puuhaa perjantai-illan ratoksi kuorruttamalla päiväpeitteen. Aina on jotain mitä odottaa.
Tuli muuten tuossa viikolla radiosta toiveita. Eräs kuuntelija soitti ja pyysi Bloodhound gangin bad touchin. Olin ala-asteella varmaan siinä 10 korvilla ja ko. bändi oli hetkellisesti se mun lemppari. Veljeni sai (epäilen) isän ostamaan levyn ja sitähän luukutettiin autossa aina mökkimatkalla. En tietenkään ymmärtänyt sanoja ja ilmeisesti ei vanhemmatkaan, sillä levy soi vaikka kailotin iloisesti takapenkillä että I need to find a new vagina. :)