Puerto Rico on nyt nähty ja paluu Suomeen kävi Miamin kautta. Kaksi kertaa on käynyt hyvä mäihä ja ollaan ennätetty hirmumyrskyjen jaloista juuri pois, kunnes lennot on peruttu (ensin Dallasissa ja nyt San Juanissa), joten voi olla varma, että kolmannella kerralla se kosahtaa omalle kohdalle. Siinä missä minä ja Minna paistateltiin päivää South Beachillä, jäi Tiina jumiin Puerto Ricon päähän myöhästyen jatkolennolta ja siinä oli keittoainekset valmiit. Muutaman lisäpompun ja kadonneen laukun kautta neitokainen on kuitenkin päässyt Suomen kamaralle, sehän on tärkeintä. Tällä rundilla selvisin aikaerosta ilman mitään kommervenkkejä, lennolla nukuin suoraa huutoa 7 h ja kotimaassa ei tarvinnut kärvistellä hereillä kuin 6 h.

Nyt on ns. hikoiltu tarpeeksi ja täydellinen sää senkus jatkuu. Kesälomani 1/2 lopun vietän Saksan maalla Berliinissä. Matka Tegelin kentälle sujui kivutta ja hauskuus alkoi, kun pääsin taksiin. Ländäsin suoraan aamun ruuhkahuippuun ja tottakai joku labranörtti ajoi taksini kylkeen. Oli niin pieni pusu, etten tajunnut sen edes osuvan, vaan äimistelin (kuvasin) mitä mun kuski puuhaa kun hyppäs ulos autosta puimaan nyrkkiä, kaasutti perään, tööttäili ja vilkutti valoja tälle kolhijalle. Sitten ajettiin jo tien viereen ja oli pakko kysyä että osuiko se. Siinä paloi aika monta tupakkaa kun poliisia odoteltiin ja paikalliset näytti peukkua ikkunasta ajaessaan ohi. Polizei saapui ja kun yksi auto ei riittänyt, tuli paikalle toinen. Taksikuski onneksi bamlas englantia ja selitti että silminnäkijänä tulee antaa sedille passi ja osoitetiedot ja niin sitä tehtiin työtä käskettyä. Selvittiin siitäkin sitten hetken kuluttua ja päästiin jatkamaan matkaa. Tää oli varsinainen erikoismies ja vaihteli radiokanavia mun mieltymysten mukaan (kun tuli Baby got back niin kuski huikkas vaan että ”madame, das hiphop music ist gut”, tjsp), tarjos purkkaa, karamellejä, pastilleja.. Kun saavuin perille ja kaivoin lompakkoa maksaakseni, tämä vielä alkoi piirtelemään paperille one moment madame: kuvassa oli tämä kolaritilanne mihin kopsahti ja hän pyysi vielä varmuuden vuoksi mun nimeä ja puhelinnumeroa. Olin selkeästi niin kullanarvoinen silminnäkijä, että kyytikin oli loppupeleissä ilmainen.

Ja mitä sitten Berliinissä, niin Joonas aka Skandaali (aka sandaali) asuu täällä ja siitä revin tuon hassunhauskan otsikon. :) Tämän päivän aikana olen kiskassut elämäni parhaan burgerin kapeisiin kasvoihini ja kuluttanut sen painelemalla ympäri kyliä, helle vie mehut täälläkin ja ennätin ottamaan myös pienet tirsat ennen kuin hyökkään paikalliselle salille. Suunnitelmissa on karkottaa must-see paikkoja ja käydä ne parin päivän aikana läpi, yhden matkaoppaan nappasin jo kentältä. Eikun vinkkejä tulemaan!