Yleinen

Iso-Kuuselan action-tiistai

10 kommenttia

Näin oman elämäni toimintasankarina ei ookaan mitään parempaa tapaa viettää tiistai-iltaa kuin katsoa Rambo TV5 tänään klo 21! Heti alkajaisiksi voin myös ilmoittaa, että Kaakkois-Helsingissä on jälleen rauha maassa. Eilinen vaaka-sessio oli pieni shokki mutta näyttää antaneen lisäboostia tähän touhuun. Oon koko päivän yrittäny virittäytyä tunnelmaan ensin kurapuvun voimin suossa, sitten jalkapaloja fiilaten ja höyläten salilla & hieronnassa, eilen oli osteopatia eli kroppaa on huollettu.. Kieltämättä aika notkea rotta-olo! Tavoitteet on mielessä kirkkaana kuin pläkki, syypäänä tämä nainen eli Nikola Weiterova, jonka kuva oli mun naamalla heti aamutuimaan. Nikola voitti (mm.) kevään junnu em:t ja siirtyi tänä syksynä ammattilaiseksi. Nyt vedetään tiukka 6 viikkoa, seitikin uppoaa kuin vettä vaan, jos tujauttaa joukkoon rutosti chiliä ja currya. :)


Multa on kysytty että miten olen kasvattanut ”tällaisen itsekurin”. Onko mulla itsekuria? Ehkäpä jotkin asiat on ennemmin itsestäänselvyys. Sanotaan, että ” bitterness is like cancer; it eats upon the host, but anger is like fire; it burns it all clean”. Jäljelle jää enää ”eipähän jää teille perkele seliteltävää” ja loput tiiättekin.

Tytön, joka ei ole urheillut päivääkään elämässään ja haluaa kevään lavoille, kannattaa varmaan miettiä miksi sinne haluaa ja kokeilla vaikka sitä kuntosaliharjoittelua ensin, miltä se tuntuu ja mitä se vaatii. Mä oon kyllä ite siitä ääripäästä joka on pyöräyttänyt elintavat kertaheitolla ympäri ja kieltämättä hyvin on käynyt. Kisapäivä on ihana jos tietää olevansa elämänsä kunnossa, mutta on hyvä myös muistaa, ettei se hekuma kestä kuin yhden ainoan päivän vuodesta. Kaikki, mitä vuoden aikana teetkin, syöt, treenaat.. kulminoituu tuohon yhteen päivään. Tänä aamuna NRJ:n aamushowssa käytiin keskustelua kuinka telinejumpparinaiset haisee. Ne, joilta meni illuusiot seksisymboleista, kun kisahallissa haisee hiki ja volttia heittäessä voi päästä pari pierua, niin tulee vaan lavan taakse haistelemaan niitä tunnelmia! Voitte Umpun blogista lueskella pari totuutta. :) Henkilökohtaisestihan olen sitä mieltä että sweat is sexy.

Samaten Syltty is sexy. Väänsinkin itselleni tässä vielä leffamätöt eli mikro-kohokkaan Iso-Kuuselan tapaan: 3 valkuaista, 1 kokonainen muna, 25 g FAST whey mansikka (tulee muuten hyvää jos tekee puddingista), kanelia. Setti sekaisin ja mikroon. Laiskuuttani olen kypsännyt nuo munat tätä nykyä mikrossa, vinkkinä voin kertoa että kannattaa rikkoa se keltuainen! Vkl tökkäsin nimittäin heti ensiksi haarukan siihen ja sehän räjähti päälle. Mutta mitä enempi räiskitään sitä parempi! Ajakaa varovasti ja heijastimet hyvät ihmiset, muistakaa heijastimet.

Yleinen

Hyvä tulee

Galleria 2 kommenttia

Kömmin eilen jo puol 8 sänkyyn ja taisin siinä jotain pyöriä ennen ku simahdin. Kerranki kiva herätä yöllä ja ajatella et saispa vielä nukkua ja kello on vasta 21.46! Nukuin tosi levottomasti, varmaan oli pari hernettä patjan alla ja aamulla oli hiustenhalkomisen aika kun astuin vaa’alle. Olen ’lihonnut’ 2 kiloa. Kysyn vaan että millä? Pienellä raivolla (#beastmode) väänsin aerobisen ja nyt kun olen vähän rauhoittunut, voin todeta että ilmeisesti sauna antoi kyytiä tälle aineenvaihdunnalle ja kyllä tässä vielä tyhjetään! Yritän nimittäin uskoa silmiäni ja peili sanoo etten nyt ihan paskalta näytä. Mutta jotta saisin mielenrauhan niin ilmoitin aamulla Minnalle ja Kimmolle et tuun lauantaina kylään. Lähtevät ne viimeisetkin rippeet.

Oppiipahan tässä kokoajan jotain uutta! Lisäravinteista ja muusta tieteestä ymmärrän edelleen yhtä paljon kuin sika puolukoista, mutta nyt olen onnistunut keskittymään enemmän siihen miten päivästä tulee hyvä ennen kuin lähetään urakalla downshiftaamaan. Meillä oli taannoin tykypäivillä Henkka Hyppönen puhumassa vähän motivaatiosta ja otti esimerkiksi herran nimeltä Kyle Maynard. Kaverilla ei ole käsiä eikä jalkoja, mutta se ei silti ole estänyt häntä mm. painimasta, painojen nostelusta tai kiipeämästä Kilimanjarolle. Seuraavalla kerralla kun heikko hetki iskee, suosittelen katsomaan muutaman Kylen videon, niin omat ongelmat tuntuu siinä sitten aika pieneltä. Eli hittoako tässä ruikutetaan ja takerruta johonkin pikkuseikkoihin! Jos paino nousee pari kiloa, niin kostoksi tiputan neljä, simple.

Pidinkin itselleni pienen peppaus-session. Mä katon paljon kuvia jotka mua motivoi, mutta tänään sen sijaan kaivoinkin omia kuvia esiin, vaihdoin mm. puhelimen taustakuvaksi oman pärstäni että voin siihen peilailla. Rakenne se ei muutu vaikka minkä tekisin, joten täytyy yrittää kuoria se parempi näistä mitä on annettu. Hyvää alkanutta viikkoa kaikille, oispa aina maanantai.

Kisat, Yleinen

Pyhäinpäivän jälkimainingit

Jätä kommentti

Multa on päässyt unohtumaan montakin tärkeetä juttua, ensinäki eilinen pyhäinpvä ja kynttilät haudoille. Toisekseen KUVAT TOIMII. En ollut hetkeen kokeillutkaan niin tämäpä oli miellyttävä yllätys. Sunnuntaissa tai yleensäkin viikonlopussa parasta on se, että on vasta iltapäivä, mutta olen jo harjoitellut t-kävelyä tunnin, tehnyt aamuaerobisen toisen tunnin ja käynyt vielä treenaamassa rinnan ja kädet! Tungin itseni veljeni ja hänen kavereiden matkaan ja mentiin pommisuojaan punttaamaan. Käytin apuja törkeesti hyväkseni ja kokeilin paljonkos sitä lähtis penkistä plus vinopenkistä ja voin kertoo että halkaistuilla rintalihaksilla aika hyvin 40+30 kg. Huutelijoille voin todeta että minähän en egolla painoja nosta ja mahduin vielä autoonkin. :) Nyt pyhitetään lepopäivä: syödään, maataan sohvalla ja saunotaan. Vielä pitäis uusin Bond päästä katsomaan. Viime vkl mulla oli jo yritystä; luulin varanneeni liput mutta teatterissa huomasin ettei niitä ollutkaan. Tää on taas tätä..

Pudding Iso-Kuusela ei oikeesti ollut mikään läppä niin kuin näette ja ko. tuotteelle on aukaistu omat nettisivut. Sieltä löytyy enempi nippelitietoa ja facebookissa voi osallistua kilpailuun, mistä voi voittaa maut. Sitten on tulossa toisenkin sorttista kilpailua tytöt olkaa kuulolla! mutta siitä kerron kun olen itsekin viisaampi.

Nyt kun Men’s Physique tulee uutena lajina Suomeen ensi keväänä, mekin ollaan saatu tiimiin vähän karkkia! 3J’s eli Juuso, Joonas ja Johannes. Kiinnostuneet kaksilahkeiset voivat lukea IFBB:n sivuilta säännöt ja kilpailun etenemisen. Kimmo ja Jari saattavat(?) olla vähän helpottuneita että ollaan saatu lisää testoa tähän laumaan. Ja Jartsa on onneks suunnitellu teille jo blingit. :) Minä taas yritän vääntää itsestäni sen kaikkein parhaimman mahdollisimman irti, jotta pääsisi lähemmäs tätä pro-tasoa:

Amanda Latona

Treenaus, Yleinen

Vitosesta kutoseen

2 kommenttia

Mulla on ollut vähän vaikea viikko, vääntöä ollut vissiin liikaa. Nyt ollaan saavutettu joku ultimate väsymyksen taso, alkaa nimittäin tuntua. Itseni ja ennen kaikkea muiden terveyden & hyvinvoinnin vuoksi täytyi torstaina ottaa vähän ”vapaata” ja pyhittää se levolle. Olinkin jo ennen 8 nukkumassa ja nyt voi kertoa että vireystila alkaa olla kohdillaan. Oon kyllä kertonut, että ruoan suhteen en ole nirso, mutta laitappa lautaselle seitiä ja tummaa riisiä, niin sitä en saa alas vaikka päällä seisoisin. Mun mielikuvitus on ollut kovilla että olen saanut tuon seitin syötyä ja voin kertoa (tekut tiimille) että ruokapuheet alkaa pikkuhiljaan keittää. Mä pystyn kyllä syömään sitä parsakaalia vaikka kilo kaupalla – ilman pieruja. :)

On tässä kyllä sotkettukin niin vauhdilla, että onneksi muutoksiakin on tapahtunut. 2 viikkoa on lähtöluvan saantiin ja kyllä sen nyt pitäisi irrota. Varsinkin kun äitini ilmoitti tänä aamuna, että on isän kanssa varannut jo lennot ja hotellin Budapestista <3. Myös Umppu on ainakin lähdössä mukaan ja kyllä nyt alkaa kaikki asiat olla niin hyvin että!


Sitten urheiluasiaa: Tänä aamuna liukastelin agility-radalla, kun tuli hurautettua lenkki valoisaan aikaan. Kyllä mulla olikin jo sitä 8 kilsan kiepasua ikävä! Oon nähkääs löytänyt jälleen juoksemisen riemun, mutta ikäväkseni joudun todeta ettei jalat kestä sitten ollenkaan kovaa alustaa. Pari kertaa olen juossut matolla, mutta 20 minuutin jälkeen alkaa tuntua jo säärissä & taipeissa niin pahalta että on parempi himmailla. Hevisaurus on tehnyt myös tehtävänsä, nimittäin voin kertoo että nyt on tulta munilla! Mukavuusvyöhykkeiltä ulosastuminen osa I on toiminut paremmin kuin hyvin, märkä t-paita on saanut aivan uuden merkityksen ja niinhän siinä kävi että mulla on uus takuuvarma biisi! Tästä. Menin myös ostamaan loppuvuodeksi salikortin Forever Töölöön ihan vain siitä syystä, että saisin vaihtelua noihin aerobisiin. Mulla ei ole kyllä kauheesti mitään fobioita, mutta monesti olen ihmetellyt minkä takia, jos sali sattuu olemaan aivan tyhjä, jonkun naikkosen täytyy ottaa juuri se viereinen kaappi? Samaten suihkussa tullaan siihen viereen roiskimaan saippuaa mun päälle vaikka tilaa on enemmän kuin laki sallii. Ens kerralla pyydän pesemään selän myös. :) Osittain ehkä tästä syystä olen kaihtanut ryhmäliikuntatunteja (ellei sitten ole esim. spinningiä, missä selkeästi on oma paikka), koska mua ahdistaa jos ne on liian täynnä ja olkapäät kolahtelee muihin. Ja rehellisiä jos ollaan, niin lähinnä se ettei mulla oo ollenkaan rytmitajua. Nyt raivolla päätin mennä kokeileen zumbaa ja tiiän jo nyt, että kun pitää mennä oikeelle mä meen vasemmalle mutta hitot! Menkööt.

Mä oon yrittäny nyt kovasti tsempata ja opetella sitä instagramin käyttöä ja se nimi on sisokuusela, sikäli mikäli joku haluaa sieltä seurata. Loppusilauksena vielä vkonlopun teema: “The last three or four reps is what makes the muscle grow. This area of pain divides the champion from someone else who is not a champion. That’s what most people lack, having the guts to go on and just say they’ll go through the pain no matter what happens.” (Arnold Schwarzenegger) Nyt se on sanottu.

Treenaus, Yleinen

“When your lungs collapse, when your last breath fails…”

Jätä kommentti

Työ-koulu-työ-työ-koulu-työ-kombon läpikäyneenä tietää, että mikäli asioita aiotaan saada aikaan, on pakko olla vähän suunnitelmallisuutta. Olenkin aina aikatauluttanut viikkoni etukäteen, kirjoittanut minä päivänä aion tehdä minkäkin treenin ja siinä pysytään. Oon ollu aika kova suorittamaan ja tykkään että on joku kontrolli kokoajan tekemisistäni. Tämän takia en teekään koskaan mitään spontaania, sillä auta armias jos niin pääsee käymään ettei asiat tapahdu niin kuin haluan, meillä on piru irti. Eräs ihminen sanoi mulle että menetän elämästä hirveesti, koska en kulje tuolla takki auki ja ota vastaan mitä on tullakseen. Ei tällä ole nyt niiden tunteiden suojelemisen kanssa mitään tekemistä, vaan yksinkertaisesti sen, että mun täytyy olla tiettyinä kellonaikoina rykimässä tai ruokalautasen ääressä ja jos en ole johonkin rillutteluun etukäteen varautunut, ei onnistu. :) Plus että elän kyllä elämäni onnellisinta aikaa juuri nyt, kiitos vain. Pointti miksi lähdin tästä selittämään, on se, että vaikka omasta mielestäni langat on hyvin hyppysissä, treeneistä puuttuu se kirjanpito! Sain lauantaina jo vähän palautetta että missäs on sihteerin kynä ja paperi.. Mullehan on tehty valmis ohjelma, joka on kyllä paperilla, mutta en ole pitänyt kirjaa esim. millä painoilla oon puntannu/montako toistoa tuli vängättyä viimeksi. Voi olla että tässä asiassa muutoksen tuulet puhaltaa.

Toinen juttu on sitten tämä uusi treenimusiikki. Armas velikultani lisäsi 54 tsipaletta örinää soittimeen, ”tää saa sut sykkii”. Eittämättä. Rintatreenissä aloin kuuntelemaan että kylläpäs jytää, mikähän on kappaleen nimi.. Sopi tunnelmaan kuin sormi sieraimeen, sehän oli ’Deadweight’. Tästä vähän maistiaisia! Nyt on uusi teema ja sen nimi on ’ei tunnu missään’. Tarkoituksena on treenaa niin kovaa ettei kasetti kestä, filmi loppuu jne.. Vaikutteita otetaan tietenki Dana Linn Baileysta, muutama extra kirosana irtoskin jo! Nähtiin muuten Vegasissa DLBn kävelevä kopio, mikä oli aika karmivaa, kun kaikki oli matkittu tukkaa ja puhetyyliä myöten (true fani). Eli mäkin voisin alkaa varaa pikkuhiljaa parturiaikaa?

Sunnuntaina tein jotain, mitä en tee koskaan. Mulla oli yksityinen tanssitunti, jossa käytiin vähän reggaetonia ja merengueta läpi. Musta on tosi kaunista kun joku osaa tanssia ja kadehtien katoin kuinka Tuija liikkuu, kyllä mäkin joku päivä! Mulla on korvien välissä sellanen ongelma, että mietin yksikertaisesti liikaa: joko miltä näytän tai mitä tässä täytyy tehdä. Heti kun ei katso itseään peilistä eikä mieti, alkaa sujua vähän paremmin. Olen kyllä niin jäykkä että tämä teki mulle pelkkää hyvää, ihan eri tavalla sai lihaksia aktivoitua, hiki lensi ja nyt on haitari niin kipeä kaikesta sheikkaamisesta ettei tosikaan. Alan pikkuhiljaa ymmärtää miten tässäkin kyse on ennemmin asenteesta ja itse asiassa jo odotan innolla seuraavaa tuntia! On nähkääs vähän kotiläksyjäkin. Näillä muuveilla (pikkusen vielä kun treenataan) kuoritaan tästäkin elovenasta semmoi härski akka ettei olla ennen nähty. Parempi että vedetään vielä pikkuisen yli, lavalla kuitenkin puolet karsiutuu – paitsi Umpsonilla tuplaantuu. :)

%d bloggaajaa tykkää tästä: