Homma jatkuu siitä, mistä on helpoin kirjottaa! Paras ystäväni, elämäni valo ja rakkaus, you name it, Rufus<3.
#1 Ensimmäinen asia, minkä hänestä bongasin, oli – aivan oikein – hyvä pakara. Nyt se on ollut valitettavasti long-gone mutta takaisin tulon kyllä huomaa! Housut lyhenevät meinaa senttejä. :)
#2 Jaanilla on koulutetun hierojan tutkinto takataskussa (ollut jo vuosia!) ja sitä on mahdollista silmittömästi hyväksikäyttää joulukuusta alkaen. Kerrottakoon nyt tännekin, että minua on luvattu alkaa pitämään kondiksessa kunhan oma kisakausi on pulkassa! Lisätään hieman paineita.. Ajan saa soittamalla tai laittamalla viestiä.
#3 Jos Jaanilta kysyy kumpi kätinen oot, vastaus on ”sekakätinen”. Riippuu siis mitä kysytään! Kirjoitetaan vasemmalla, puuroa hämmennetään vasurilla, pesistä lyödään oikealta, palloa heitetään oikealla, sushia syödään vasemmalla, lätkässä rightti, sulkapallossa oikea.. Harva onkaan näin monitaituri! Urheilussa aina käsittämättömän hyvä, aivan sama mikä laji.
#4 Se että käytät kättä kuin kättä yhtä sujuvasti kalpenee kuitenkin sen rinnalla, että Rufukseni on varmasti maailman kiltein ihminen ja se ei sitten puhu kenestäkään paskaa. Tämä on ominaisuus, mitä kunnioitan varmaankin eniten. Ei myöskään koskaan ole sanonut mulle edes suutuspäissään pahasti vaikka tiedän, että olen taatusti kyrpinyt, esimerkiksi ottamalla ainoan läpinäkyvän shakerin ja siinä on mennyt täydellisen puuron koostumuksen kanssa vedet ja vellit sekaisin.
#5 On myös ihanaa kun on korvaamaton olo: minä tiedän missä on paristot, varalamput, kipot, kupit, se ja se vaate.. Mutta kiva huomata, että munkaan ei tarvitse pärjätä ilman häntä! Kuten uusimpana villityksenä nyt 30 kg:n punnusliivi (”pikku lisä” aerobisille), mitä en kertakaikkiaan saa kiskastua selkään ilman apua. Kun Rufus oli MM-kisoissa, yritin veivata sen ensin omalle reidelle (siihen asti kaikki ok), josta hivauttaa sen niskaan, mutta eihän se pään yli mennyt ilman, että olisi ollut niskat nurin. Ego ei luonnollisestikaan antanut enää siinä kohti periksi, että olisin joltain kysynyt apua, vaan päätin olla ilman, saan soijan pintaan niinkin.
#6 Vaikka mua just tituleerattiin ”maailman hauskimmaksi ihmiseksi”, niin Ruffessakin on puolensa. Ryhmässä se on yleensä se hiljaisempi tarkkailija ja huumori elää tilanteen mukaan. Mä jään välillä jonkun viiltävän kommentin jälkeen suu auki kattoo et mitä just tapahtu. ”Kerro jotain” on aloitus, jolla Ruffen pasmat saa aivan sekasin ja sillo mennään puihin. Onneksi minä voin hoitaa silloin sen puhumisen, jalo taito selkeästi äitimuorini peruja. Mutta on sitä myös välillä pitäny testaa mitä huumorini kestää! Ja kyllä se kestää, koska tunnetusti hyvä.
#7 Jaani tanssii vain 4 promillen humalassa. Eli ei koskaan.
#8 Niin hyvin Rufus tuntee, että osaa myös epäillä joitain asioita. Valitsen esimerkiksi kaupassa suurimman banaanin mikä lähtee. Jos sanon vasemmalle niin tarkoitan oikeeta ja toisinpäin. Jostain kumman syystä en erota niitä ellen katso käsiäni.. Onneksi Ruffe on tottunut ja varmistaa rauhallisesti ennen kuin pitää kääntyä, että ”tarkoititko..”. Kaikkeen en minäkään täydellisesti pysty:).
#9 Kallis (ja hyvä) on maku ja tyyli sellainen, ettei niin voi pukeutua kukaan muu. Lähteekin oikein mielellään naisten saatille makutuomariksi. Lahjat menee aina häränsilmään, eli ei tarvitse pelätä sitä kuuluisaa linnunpönttöä (myönnettäköön, että jossain määrin olen materialisti). 30-vuotislahjaksi haluaa Porsche Caymanin 718 tai Jaguar F-type S:n.
#10 Pidemmillä reissuilla ajomatka saadaan usein kulumaan siten, että kyselen Jaanilta kaikkea sopimatonta ja yleensä on pakko vastata, kun pakoon ei pääse. Kesälomalla oli kehkeytynyt uusi taktiikka ja se oli musiikin laittaminen kovemmalle niin, että olisi pitänyt huutaa yli. Oltiin siinä muutama sata kilometri ns. nautittu toisistamme ja lähdettiin illalla Jeppiksessä ollessamme ihailemaan Pikkuhiekkaan auringonlaskua. Siellä sitten nuuhkiessani meri-ilmaa Jaani sanoi, et yks kysymys hänellä olis, kun on vaivannut jo pitkään. Ääni oli niin vaikea, että kerkesi miltei paska valahtamaan housuihin kun ajattelin, että nyt oon tosissani loukannut aiemmilla uteluillani tai käyttäytymiselläni ja aistin vakavan perheriidan paikan. MUTTA niin hän otti, polvistui ja kosi, ja siihen oli maailman helpoin vastata kyllä heti kun sain leuan rullalle. <3
Miten tässä sitten käy, tuleeko musta Inki? Voisin kerralla räväyttää ja pistää kaikki nimet vaihtoon: ottaa toisen nimeni käyttöön ja vaihtaa sukunimen, ja voila! Inkeri Inkinen. How you like me now?
