Oon aikasemminki tainnu mainita etten jaksa kauheesti panostaa kauneuden eteen erinäisin keinoin kuten ripsien pidennysten. Oon niitä kerran kokeillu, kahesti jaksoin huoltaa ja sitten meni hermot paikoillaan makaamiseen eikä ne tehny mua yhtään sen kummallisemman näköseksi. Yks mikä on kyllä jäänyt keväästä on rakennekynnet. Aikasemmin luovuin niistäkin, mutta nyt on pysynyt keväästä saakka. Johtunee varmaankin siitä, että oon löytäny aivan huippupaikan suht läheltä kotia/työpaikkaa, halpakin vielä!

Nämä tytöt ovat Vietnamista ja niinhän se on että tekevät parhaat, vääntävät jos jonkinmoista koristelua plus me tullaan vieläpä niin helkkarin hyvin toimeen! Ei varmaan puoliakaan ymmärretä toistemme puheesta, mutta riittää kun nauraa reteesti päälle. :) Meillä oli oikeen hempeä tyttöjen hetki maanantaina kun kävin huollossa, ja on kiva kun apuja löytyy: ”Sä sinkuu? Ei haitta mul sulee poigaustavaa! Tossi komee viatnamilaine poikaa, maksa kaike!”. Jalkahoitokin on tulossa niin innokkaasti että saa tosissaan pidellä saappaan varsista kiinni että äläkää..:)

Meillä oli viime sunnuntaina taas tiimipäivä. Tavallisesti katsotaan kuviot, missä vaiheessa kukin etenee ja vaihdetaan yleisesti kuulumiset, niin myös tälläkin kertaa. Session jälkeen treenattiin. Minna & Kimmo oli tehny mukavan, 1000 toiston jalkatreenin, jota väänneltiin soija pinnassa Paulan ja Helin kanssa. Yhtään en valehtele kun sanon että se oli suht tehokas, jälkimainingeistakaan ei olla ihan vielä selvitty: keskiviikko ja tunnen palani aika helkkarin hyvin. Pihistin lapun mukaani että voin sitä kotona sompaa, eipähän tarvi kävellä viikkoon.

Vkonlopun kokoonpano + AK kameran takana

Setti oli kuntopiiri-tyyppinen, pelkkää supersarjaa ja Heli kysyikin, paljonko teen aerobista. Voin kertoa että paljon, aika tarkalleen 560 minuuttia viikkoon eli onkos se sitten palttiarallaa 9½ h. Vaikka tässä lajissa ei kestävyyskuntoa arvostellakaan, niin kyllä se mua palkitsee, että kunto on hyvä niin sisään- kuin ulospäin. Voi juosta bussiin pikkukiireessä Kampista Rautatieasemalle suht kovaa ilman että tuntuu missään. Toisaalta se on johtanut siihen että ”hyötyliikuntaa” en harrasta: en liiku yhtää enempää ku on pakko, eli töissä kuljetaan hissillä, rullaportaissa seistään ja kauppaan mennään autolla.  Miksi sitten teen tätä? Koska vihaan normeja.

Nyt tais mennä kuvakiintiö taas täyteen ja alkaa uhkaavasti kiristää ni se on pyyhettä kehään. Mutta näin loppuhuipennukseksi vielä: ”Nothing really work unless you would rather be doing something else.”